Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristötiimi tutuksi: rakennustutkija Noora Gherghel

Olen työskennellyt Etelä-Karjalan museolla rakennustutkijana ja korjausrakentamisen asiantuntijana vuoden 2020 alusta asti. Muutin Lappeenrantaan Edinburghista, jossa olin ollut täydentämässä opintojani rakennusperintöalaan liittyen. Skotlanti teki lähtemättömän vaikutuksen, ja olin toivonut, että voisin työskennellä siellä opintojen jälkeen. Suomesta alkoi kuitenkin avautua kiinnostavia mahdollisuuksia museolain muutoksen myötä, ja paluu kotimaahan tuli ajankohtaiseksi heti valmistumiseni jälkeen.  


Veneitä satamassa, katu ja rakennuksia kadun varrella.
Skotlannin pikkukaupungeissa arkisillakin näkymillä on oma viehätyksensä. Historia näkyy kaikkialla. Kuva: Noora Virtanen 2019.


Minulla ei ollut ennestään kytköksiä Etelä-Karjalaan. Alkuun työssä olikin hyvin keskeisessä osassa maakuntaan tutustuminen, ja tämä jatkuu intensiivisesti edelleen. Työtä luonnehtii, että lähes joka päivä kohtaa jotakin uutta. Ihmisiin tutustuminen on kuitenkin jäänyt hieman vähemmälle, kun poikkeusolojen seurauksena erilaiset kokoukset ja tapaamiset ovat siirtyneet pääosin verkkoon.  

Työni taustalla on ajatus, että rakennusperintö on meidän kaikkien yhteistä. Rakennuksella on tietenkin laillinen omistaja, mutta se voi olla tärkeä myös monelle muulle kuin omistajalleen. Rakennuksiin kytkeytyy valtava määrä muistoja, ja jopa kodin tunne liittyy usein rakennettuun ympäristöön ja sen tuttuihin piirteisiin. Tämän ohella rakennuksella voi olla monenlaisia muitakin arvoja; kenties sillä on ollut merkittävä rooli kaupungin historiassa tai se on edustaa tyylisuuntaa, joka on aikanaan ollut jotakin aivan uutta. Yhtään iäkkäämpien rakennusten pystyttämiseen on myös liittynyt huomattava määrä käsityötä, jonka säilyttäminen on omalla tavallaan menneiden sukupolvien ja heidän elämäntyönsä kunnioittamista.  


Ihminen ja kattomaalaus.
Interiöörikonservaattorina Noora on päässyt tutustumaan kotimaan arvorakennuksiin.
Kansallisteatterin kattomaalauksen konservointia kesällä 2017. Kuva: Tiina Sonninen.


Suuri osa työajastani kuluu kaavoitukseen ja lupa-asioihin liittyvien hankkeiden parissa. Niitä varten tarkastelen, millaista tietoa suunnittelualueen rakennetusta ympäristöstä löytyy ja onko tarpeen tehdä esimerkiksi uusia selvityksiä. Näin päätöksenteko tapahtuu tutkitun tiedon pohjalta. Kerään itsekin tietoa rakennetusta ympäristöstä esimerkiksi valokuvaamalla ja täydentämällä museon inventointitietokantaa kohdekäyntien jälkeen. Museolla on perustietoja monista maakunnan vanhoista tai muuten merkittävistä rakennuksista, mutta mitään kaikenkattavaa tietopankkia ei valitettavasti ole. Tietoja joutuukin hakemaan monesta eri lähteestä esimerkiksi lausuntoja varten.  

ELY-keskus ja Museovirasto myöntävät avustuksia rakennusperinnön hoitoon, ja olen mukana myös näihin avustuksiin liittyvissä asioissa. Avustusten tarkoitus on tukea rakennusperinnön säilyttämistä, jotta myös tulevien sukupolvien ilona olisi erilaisia rakennuksia eri aikakausilta. Museoviraston ja ELY:n verkkosivuilta löytyy lisätietoa avustuksen hakemisesta, mutta rakennusten omistajat voivat olla myös minuun yhteydessä, jos ovat kiinnostuneita avustuksista. Autan mahdollisuuksieni mukaan kaikenlaisissa muissakin rakennusperintöön liittyvissä kysymyksissä. 


Noora Gherghel 

Amanuenssi, rakennusperintö 

Etelä-Karjalan museo

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia