Jalmari Lankinen valokuvaajana

Kuvat: Jalmari Lankinen, ellei toisin mainita.

Etelä-Karjalan museon kuva-arkiston kokoelmissa on vuodesta 2017 saakka ollut Jalmari ja Juha Lankisen valokuva- ja arkistokokoelma, jonka perustan muodostavat Jalmari Lankisen kuvaamat valokuvat 1910-30-luvuilta Viipurista ja Karjalasta.

Viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen (1894-1970) oli harrastelijavalokuvaaja. Hän oli saanut tuntumaa valokuvaukseen jo kouluaikoina tehdessään sitä kesätyönään. Lankinen kuvasi alkuaikoina paljon muotokuvia lapsuudenperheestään ja sittemmin opiskelijatovereistaan Suomen Teknillisessä Korkeakoulussa. Nämä vanhimmat kuvat ovat 1910-20-luvuilta säilyneitä vedoksia.

Jalmari Lankisen lapsuudenperhe heinätöissä 1910-luvulla. 

Ahto Virtanen, Jalmari Lankinen ja Alvar Aalto Suomen Teknillisen Korkeakoulun luokassa vuonna 1921.

Lankisen valokuvausharrastus otti kunnolla tuulta alleen, kun Viipuriin perustettiin vuonna 1930 Karjalan kameraseura. Seura kokoontui 1930-luvulla kerran viikossa kerhoiltoihin, joissa saattoi kuulla luentoja tai esimerkiksi laitteistoesittelyjä. Se järjesti myös näyttelyitä ja kilpailuja, joihin Lankinenkin on tiettävästi ainakin kerran osallistunut, koska voitti Karjala-lehden maininnan mukaan pitkään harrastaneiden sarjan ”Rantamaisema”-otoksellaan. 

Karjalan kameraseura vuonna 1933. Kuvaaja: Talvenheimo.

Todennäköisesti kameraseuran vaikutuksesta Lankisen ottamien valokuvien määrä kasvoi 1930-luvulla huimasti ja joukkoon alkoi ilmestyä hieman taiteellisempiakin otoksia.

Lankinen on kuvannut paljon kotikaupunkinsa elämää ja muuttuvaa katukuvaa.Valokuvausvälineet roikkuivat naulakossa hänen kotinsa eteisessä, joten ulos lähtiessä kamera tuli helposti otetuksi mukaan.

Karjalan- ja Torkkelinkadun risteys Viipurissa 1930-luvulla.

Karjalan- ja Torkkelinkadun risteys Viipurissa 1930-luvulla.

Vuonna 1936 valokuvauksen saralla keksittiin uutta, kun markkinoille ilmestyi agfacolor-väridiafilmi. Myös Lankinen omaksui tuon uuden keksinnön jo varhain ja kuvasi sillä kotikaupunkinsa maisemia.

Hinaaja vetää proomua Viipurinlahdella vuonna 1939. 

Lankinen meni ensimmäisen kerran naimisiin Elina Partion kanssa vuonna 1923, mutta hän kuoli tuberkuloosiin jo 1930. Kolme vuotta myöhemmin Lankinen meni uusiin naimisiin Siiri Jäppisen kanssa. Tuosta liitosta syntyi vuonna 1937 poika Juha Jaakko Jalmari. Onnellinen perhe-elämä kesämökillä on kuvakokoelmassa hyvin edustettuna ja siitä on runsaasti värikuviakin.

Juha Lankinen on pesevinään autoa 1939. 

Lankinen on kuvannut luonnollisesti myös suunnittelemiaan rakennuksia ja niiden valmistumisen vaiheita. Kenties kuvatuin työmaa on ollut myös Lankisen toimiston suurimpia töitä: Tiuruniemen tuberkuloosiparantola Joutsenossa. Kuvia on sen suunnittelun ja piirtämisen vaiheista aina valmistumiseen saakka.

Tiuruniemen parantolan työmaa 1937.

Vastavalmistunut Tiuruniemen tuberkuloosiparantola 1939.

Yksi hienoimmista Lankisen kuvaamista kokonaisuuksista on Viipurin uuden tuomiokirkon korjaustöiden yhteydessä kuvattu panoraama. Lankinen oli vuonna 1936 valvomassa työmaata, kun päätti ottaa kirkon tornista koko Viipurin keskustan käsittävän panoraaman.

Osa tuomiokirkon tornin panoraamasta Viipurin linnan suuntaan.

Lankisen ottamat valokuvat, elämäntarina ja arkkitehtuuri ovat pohjana Etelä-Karjalan museon ensi kesän näyttelyssä 2.5.-10.10. Taidemuseon kesänäyttely on niin ikään arkkitehtuuripainotteinen, sillä 12.6.-5.9. siellä esitellään toista viipurilaista arkkitehtia Uno Ullbergia.

Kirjoittaja on Lappeenrannan museoilla työskentelevä tutkija Anne Tahvanainen