Hanketyöntekijän viimeinen päivä

-

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke on ollut hyvin mielenkiintoinen ja monitahoinen hanke.  Hanke jatkuu vielä vuoden 2012 loppuun, mutta oma osani hankkeessa päättyi noin 20 minuuttia sitten. Hankkeessa on ollut hirveästi tehtävää ja koettavaa. Tätä ei melkein malta lopettaa.

Joutsenon pitäjäntupaan löydettiin hankkeen aikanayrittäjä.
Avasin tämän blogin hankkeen tiedotuskanavaksi. Tämä havaittiin niin toimivaksi, että blogia tullaan ylläpitämään jatkossakin Etelä-Karjalan museon toimesta ja tänne tullaan jatkossakin päivittämään ajankohtaisia ja puhuttavia museoaiheita.
 
Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke alkoi Paikallismuseot nykyaikaan -hankkeena kesällä 2011. Silloin kiersin kaikki Etelä-Karjalan paikallismuseot ja täytin ylläpitäjien kanssa "Paikallismuseoiden työkirjat". Noiden pohjalta lähdimme ideoimaan toteutettavia toimenpiteitä EEMU-hankkeessa.

EEMU -hankkeen aikana uusimme Etelä-Karjalan museoportaalin, joka nykyisin löytyy osoitteesta www.etelakarjalanmuseot.fi. Hankkeen aikana löytyi monta uutta museotoimijaa sekä yksi aivan uusi museo.

Saimme tuotettua neljä mainosvideota alueen Etelä-Karjalan paikallismuseoista, joista ensimmäinen on jo näkyvissä YouTubessa ja loput ilmestyvät sinne joulukuun aikana. Ensimmäinen video: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=8LHozZLg7ZI

Kimpiastiakurssilla Ylämaan koululla.
Toteutimme alueen museoissa kahdeksan erilaista toimintamallia ja kirjasimme Elävä Museo -ohjekirjaseen niitä kaksitoista. Liitteenä on tiedote Luumäellä toteutetusta muisteluiden pohjalta kootusta näyttelystä, joka on avautunut Luumäen Mäntykodissa tänään. Toimintamalleihin voivat kaikki kiinnostuneet käydä tutustumassa osoitteessa http://www.etelakarjalanmuseot.fi/wp-content/uploads/2012/11/elava_museo.pdf.

Uuden vuoden puolella lähtee Etelä-Karjalan museosta jakoon hankkeessa toteutetut Etelä-Karjalan museo-oppaat, joita on koottu matkailijoita silmälläpitäen.

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä ottakaa yhteyttä Etelä-Karjalan museon maakunta-amanuenssiin Jukka Luotoon (jukka.luoto@lappeenranta.fi).

Kyläkävelyllä Rautjärven Miettilässä.
Minua kutsuvat uudet haasteet Etelä-Karjalan kulttuurin saralla kevätpuolella Kutkasta Kulttuurikutinaa -hankkeessa Etelä-Karjala-instituutissa eli pysyn kyllä seudulla ja osittain aiheessakin.

Valtavat kiitokset kiinnostuksesta hanketta kohtaan ja iloista joulunodotusaikaa kaikille!

Haikein terveisin,
Anna-Kaisa 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

-
Kuva
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä . Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa, Lappeenranta jäi Venäjän puolelle rajaa. Kaupungista ja sitä suojaavista linnoitusrakennelmista tuli näin osa Venäjän valtakunnan luoteisosan puolustusta. Vallan vaihtumisen mukana myös kreikkalaiskatolisen uskon edustajien määrä kaupungissa kasvoi mm venäläisen varusväen myötä. Tiedot ortodoksisen seurakunnan alkuvaiheista ovat kuitenkin vähäisiä, sillä seurakunnan arkistot ennen vuotta 1786 ovat pääosin tuhoutuneet (Ranta 1980: 293). Ensimmäisen kirkon rakenn...
Lue lisää

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

-
Kuva
V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...
Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

-
Kuva
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Lue lisää