Latvian kulttuuriperintöä ihastelemassa



Latvian kulttuuriperintöä ihastelemassa

Osallistuin Itämeren linnojen ja museoiden yhdistyksen tapaamiseen 7.-10.9.2016. Association of the Castles and Museums around Baltic Sea -yhdistys perustettiin vuonna 1991. Yhdistyksen 26. yleiskokous ja konferenssi pidettiin Durben kartanossa Latvian Tukumsissa. Tapaamisen aikana tutustuttiin myös Rundālen palatsimuseoon, Bauskan ja Ventspilsin linnoihin sekä Kuldīgan kaupunkiin ja sen vasta-avattuun museoon.


Restauroitu Rundalen palatsi ruusutarhoineen


Tapaamisessa keskityttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteen kaikkia Itämeren alueen linnoja ja museoita koskevaan aiheeseen ja ensimmäiseksi teemaksi oli valikoitunut linnojen ja museoiden kokoelmat. Omassa puheenvuorossani pääsin kertomaan Lappeenrannan museoiden vuosi sitten avatusta Finna-näkymästä ja sen tuomista hyödyistä kokoelmatyössä.

Linnat ja museot kokoelmineen ja niiden tuhoutuminen toisessa maailmansodassa nousivat puheenvuoroissa, keskusteluissa ja vierailuilla keskeiseen osaan. Pohjoismaissa ja Virossa olemme tottuneet vannomaan konservoinnissa minimaalisen intervention nimeen, mutta Latviassa restaurointi ja tuhoutuneen rakennuskannan uudelleenrakentaminen näyttivät olevan suosiossa. Siinä missä meillä Suomessa on haluttu usein tuoda esiin menneisyyden erilaisia kerrostumia, Latviassa pahasti sodassa kärsineet linnat oli melko suoraviivaisesti haluttu palauttaa sotaa edeltäneeseen loiston aikaan.


Raunioiden konservointia Bauskan linnassa


Bauskan linnassa pitkä rakennusten restaurointityö ja osittain uudelleen rakentaminen oli saatu äskettäin päätökseen, ja nyt alettiin keskittyä rakennusten sisätilojen sisustamiseen. Bauskan lisäksi monien muidenkin vierailemiemme linnojen alkuperäinen esineistö oli tuhoutunut. Kiinnitin huomioni siihen, miten linnoihin ja museoihin hankittiin huutokaupoista samanlaista esineistöä, jota oli joskus ollut linnassa. Esineistön hankkimista ja rekonstruktioiden teettämistä oli edeltänyt varsin laaja ja huolellinen tutkimustyö. Sotaa edeltäneen historian vaiheiden korostunut vaaliminen jäi kuitenkin askarruttamaan minua. Vaikutti siltä, että sodan aiheuttamat tuhot ja traumat vaikuttivat edelleen ihmisten arvomaailmaan, mikä ilmeni tarpeena palauttaa kohteet sotaa edeltäneeseen tilaan. Neuvostoaikaa ei juuri museoissa ja linnoissa esille nostettu.


Vanhaa ja uutta rinnakkain Bauskassa


Tapaaminen konferensseineen ja vierailuineen oli onnistunut ja antoisa. Oli myös hienoa nähdä uusia kauniita paikkoja ja nauttia samalla Tukumsin museon henkilökunnan ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Omaan työhön liittyvät kysymykset, arvottamisesta, valinnoista, menneisyyden tallentamisesta, historian tulkinnoista ja menneisyyden esittämisestä saivat hetkeksi laajemman perspektiivin ja herättivät minut kotiin palattuani pohtimaan, mitä ja miten me haluamme kertoa omasta Lappeenrannan linnoituksestamme ja mitä haluamme jättää kertomatta.



Teksti ja kuvat: Reija Eeva, Lappeenrannan museot


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia