Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Takaisin Viipuriin

Viipurin rakennus esittelyt jatkuvat. Tämän esittelyn on tehnyt amanuenssi Riina Nurmio. 

Seurahuone ja teatteri, Vahtitorninkatu 24

Vahtitorninkadun ja Knuutinpojankadun kulmassa
Anders Fredrik Gransted suunnitteli sekä seurahuoneen että teatterin. Molemmat rakennukset valmistuivat vuonna 1834.

Viipurin Seurahuone. Kuvaaja Tauno Siltanen. Lappeenrannan museot.

Seurahuoneen ja teatterin tontit kesällä 2018. Kuva: Etelä-Karjalan museo

Viipurin teatterin käyttöön otto oli tärkeä hetki, koska se oli ensimmäinen kivestä rakennettu teatteritalo. Turkuun 1839 ja Helsinkiin vasta 1860. Rakennukseen tehtiin muutoksia vuonna 1851, taloon tuli mm. lämmitys. Viimeisin muutos taloon tehtiin vuonna 1922, jolloin arkkitehti Uno Ullberg laajensi ja uudisti rakennusta.

Viipurin teatteri. Foto Roos. Lappeenrannan museot

Seurahuoneen tarkoituksena oli saada aikaan paikallisen yläluokan ja vastamuuttaneiden venäläisten virkamiesten välistä kanssakäymistä. Seurahuoneella oli hotelli ja ravintola, mutta ei juhlasalia. Rakennusta muutettiin perusteellisesti Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan vuonna 1934 eli sata vuotta valmistumisen jälkeen. Hotellin tilat otettiin raatihuoneen ja teatterin tarpeisiin. Ravintola muutettiin teatteriravintolaksi.

Seurahuone ja teatteri tuhoutuivat täysin pommituksissa 29.8.1941 ja tontit ovat sen jälkeen olleet tyhjillään.

Keskuskasarmit

 Linnankadun ja Torkkelinpuiston välissä sijaitsevat Keskuskasarmit.
Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Alueella on ollut neljä pitkää yksikerroksista kasarmia, joista vain yksi on säilynyt. Vanhimmat ovat muutama kasarmirakennus ja ruutikellari, jotka ovat peräisin 1780-luvulta Ruotsin vallan ajalta. Valtaosa rakennuksista on 1800-luvulta.

Näkymä Viipurin tuomikirkon tornista keskellä näkyvät keskuskasarmit. Kuvaaja Jalmari Lankinen. Lappeenrannan museot.

Keskuskasarmeissa toimi toukokuusta joulukuuhun 1918 Suomen sisällissodan vankileiri. Maailmansotien välisenä aikana, jolloin kasarmit olivat Suomen puolustusvoimien hallussa ja toisen maailman sodan jälkeen kasarmit olivat suljettua sotilasaluetta. Nykyisin kasarmialueella toimii Karjalan Kannaksen sotamuseo, jossa kävimme kesän 2017 henkilökuntaretkellä. Alueella on kuusi rakennusta, joista museokäytössä on vasta muutama. Venäjän laivasto jätti kasarmin tyhjäksi 2013.