Rajan historiaa Imatralla

Imatralla Immolan kasarmialueella sijaitseva Rajamuseo on ainoa suoraan Rajavartiolaitoksen (RVL) alaisuudessa toimiva museo. Uskon, että Rajavartiolaitoksen rooli rajojemme vartijana lienee lukijoille jokseenkin tuttu. Korona-aikakausi on nostanut myös Rajavartiolaitoksen toiminnan rajanylityspaikoilla ja sisärajojen valvonnassa tikun nokkaan ja turvallisuudesta vastaava viranomainen on ollut runsaasti julkisuudessa. Museonäkökulmasta on helppo todeta, että kuluneiden puolentoista vuoden aikana laitos on toiminut poikkeusoloissa, jotka ovat sen historian merkittävimmät sitten Suomen sotavuosien.

Rajamuseo perustettiin vuonna 1989 laitoksen sisäiseksi opetusmuseoksi, jonka tarkoitus oli kehittää Rajavartiolaitoksen henkilöstön ja sen sidosryhmien tietämystä RVL:n historiasta ja perinteistä. Sama opetusvelvollisuus Rajamuseolla on yhä. Pidän oppitunteja ja näyttelyopastuksia muun muassa Immolassa asevelvollisuuttaan suorittaville varusmiehille, kadeteille ja rajavartijan peruskurssia käyville. Rajamuseon näyttely avattiin 1990-luvun alussa kesäkaudeksi kaikille halukkaille, sillä museo oli herättänyt paljon ulkopuolista kiinnostusta. Siitä lähtien näyttely on ollut avoinna kesäisin ja muutoin tilauksesta. Kesäkuukausina avoinnapidosta huolehtii Kaakkois-Suomen Rajamieskilta, joka koostuu pitkälti palveluksensa jo päättäneistä entisistä rajavartijoista. 


Vitriineitä Rajamuseon näyttelytilassa. Edessä on digitaalinäyttö.
Kuva Rajamuseon näyttelystä. Huomaa vasemmassa laidassa seisova korona-suojavarusteinen rajavartija. Näyttely yltää nykypäivään saakka. Kuva: Jani Loijas 2021.


Opetusvelvoitteen ohella Rajamuseolla on muitakin velvoitteita. Museon tärkein tehtävä on tallentaa maarajojen valvonnan historiaa, RVL:n lento- ja pelastustoimintaan sekä sotien ajan rajajoukkoihin liittyvää historiaa, hoitaa kokoelmia asianmukaisesti sekä esitellä sitä näyttelyin. Rajamuseon näyttelyllä ja toiminnalla on oma PR-merkityksensä koko Rajavartiolaitokselle. 

RVL:n merelliseen puoleen on keskittynyt Kotkan Merikeskus Vellamossa sijaitseva Merivartiomuseo, joka tekee kiinteää yhteistyötä Rajamuseon ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Rajamuseon päivittäisistä toiminnoista vastuussa oleva virkamies, eli tässä tapauksessa minä, toimin myös RVL:n museo- ja perinnetoiminnan asiantuntijana. Se on maininnan arvoista, että Rajamuseon näyttelyyn ei koskaan ole ollut pääsymaksua. Viranomaisen alaisuudessa toimittaessa ei meillä ole mitään kaupallisia tavoitteita ja Rajavartiolaitos rahoittaa toimintamme.


Täytetty saksanpaimenkoira ja kaksi rajavartija -nukkea museossa.
Rajakoira Klasu haistelee rajan ylittäneen loikkarin jälkiä Rajamuseossa. Kuva: Jani Loijas 2021.


Rajamuseo kuului historiansa alussa Kaakkois-Suomen Rajavartioston alaisuuteen, jonka esikunta sijaitsee Immolan kasarmialueella. 2000-luvulla se siirtyi osaksi Raja- ja merivartiokoulua, joka sekin sijaitsee Immolassa. Rajamuseon näyttelyä on uudistettu suuremmin noin kymmenen vuoden välein ja perusnäyttelyn lisäksi meillä on ollut vaihtuvia näyttelyitä. Korona-aikana emme ole enää niitä tehneet vaan keskittyneet perusnäyttelyn kehittämiseen.  

Aloitin työt Rajamuseon museomestarina huhtikuussa 2020. Työnimikkeeni tuntui aluksi erikoiselta, sillä aiemmissa museotyöpaikoissa olen tottunut pitämään museomestareita etenkin teknisen puolen osaajina. Joka tapauksessa operoin tällä tittelillä ja Rajavartiolaitoksessa olen ainoa laatuani. Rajamuseo on vähäväkinen museo, joten tehtävää todellakin riittää – myös teknisellä puolella. Vastaan museon hallinnollisista asioista ja osallistun näyttely- ja opetustoimintaan, kokoelmatyöhön ja käytännössä kaikkeen mahdolliseen. Minun lisäkseni museossa työskentelee museoassistentti ja kesäisin korkeakouluharjoittelija. 


Jani Loijaksen henkilökuva ulkona. Taustalla näkyy vartiotorni.
Museomestari Jani Loijas. Kuva: Mikko Veijalainen 2021.


Olen ensimmäinen Rajamuseon museomestari, joka ei ole taustaltaan rajavartija. Edeltäjistäni poiketen olen siviilivirkamies, joka on saanut historian asiantuntijakoulutuksen Itä-Suomen yliopistossa. Lappeenrannan museot on minulle tärkeä paikka, sillä sieltä sain ensimmäisen museotyökokemukseni toimiessani Linnoituksen museoissa asiakaspalvelijana kesällä 2011. Ennen tuota kesää en koskaan ollut vakavasti harkinnut työllistyväni museoalalla, mutta niin siinä sitten kävi. Lumipalloefekti johti erilaisiin projekteihin ja tehtäviin, jotka kerryttivät arvokasta työkokemusta. 

Ennen Rajamuseon virkaani työskentelin muutaman vuoden tiiviisti Linnoituksessa Ratsuväkimuseon parissa. Aihepiiri on edelleen läheinen ja tunnustan vapaa-ajallani jalkapallon ohessa lukevani ratsuväkiaiheisia sisältöjä. Lappeenrannan museoiden lisäksi olen kerryttänyt työkokemusta Kouvolan kaupunginmuseo Poikilosta ja Kymenlaakson museosta Kotkassa. Parasta museotyössä on ehdottomasti luovuus ja sen käyttäminen. Jos jotain negatiivista haluaa keksiä, niin välillä töitä tulee tehtyä liiankin suurella sydämellä eli työasiat on vaikea karistaa mielestä työpäivän jälkeen.  

Rajamuseossa koen päätehtäväkseni kehittää ja ammattimaistaa museotoimintaa eri osa-alueilla mahdollisimman paljon. Kehitys- ja uudistustyö ottaa aikansa, koska realiteetit esimerkiksi henkilöstöresurssien kohdalla ovat ankarat. Rajamuseo haluaa esimerkiksi olla aiempaa aktiivisempi viestijä ja olemmekin saaneet luotua omat uudet nettisivut Rajavartiolaitoksen sivujen yhteyteen. Sivustolle on tarkoitus lanseerata lähitulevaisuudessa verkkonäyttely RVL:n lentotoiminnan historiasta ja sinne tuodaan sisältöä nykyistä paljon enemmän. Haluamme tehdä kokoelmiamme saavutettaviksi ja saada ne sähköisenä ihmisten ulottuville. Lyhyesti listattuna Rajamuseon tärkeimmät kehittämistavoitteet liittyvät näyttelytoiminnan uudistamiseen, viestintään, tilatarpeisiin, Rajamuseon opetus- ja tutkimustyön, kokoelmatyön sekä muiden työ- ja toimintatapojen kehittämiseen. Siinä riittää tekemistä!


Vaalea, kaksikerroksinen rakennus ulkoapäin kuvattuna.
Rajamuseon tulevat näyttelytilat sijaitsevat entisen esikuntarakennuksen alakerroksessa. Parhaillaan rakennus on peruskorjattavana. Kuva: Jani Loijas 2020.


Rajamuseon nykynäyttely sijaitsee kasarmialueen reunalla sijaitsevassa rakennuksessa, jonka jaamme Rajasotilaskodin kanssa. Sotilaskodin ja museon yhdistelmä onkin ollut varsin toimiva ennen koronaa. Moni museokävijä saapui katsomaan näyttelyä ja siirtyi sen jälkeen ”sodeen” munkkikahveille. Olemme pyrkineet uudistamaan näyttelyä silmällä pitäen suurta, todennäköisimmin vuonna 2023 tapahtuvaa muuttoa ja uutta perusnäyttelyä, jonka suunnittelutyö on käynnissä. Viimeistään tuolloin avaamme uuden näyttelyn ovet Immolan peruskorjatussa vanhassa esikuntarakennuksessa, joka on peräisin vuodelta 1936. Immolahan on alkujaan rakennettu Ilmavoimien lentotukikohdaksi ennen kuin rajavartiosto asettui sinne. Se edustaa 30-luvulle tyypillistä funktionalistista tyylisuuntaa puhtaimmillaan. 

Testaamme nykynäyttelyssä uusia ajatuksia ja sisältöjä, jotka toimiessaan voidaan lanseerata tulevaan uuteen näyttelyyn. Uuden Rajamuseon on tarkoitus olla tarinavetoinen, elämyksellinen ja kiinnostava paikka, jossa museokävijä pääsee kokemaan, oppimaan ja viihtymään. Vielä tämä ja uskoakseni myös ensi kesä vietetään nykyisissä tiloissa. Toivotankin kaikki lukijat tervetulleiksi Rajamuseoon - avaamme ovet tiistaina 6.7 ja kesäkausi päättyy 4.9. Museossa voit tavata Rajavartiolaitoksen ensimmäisen rajakoiran Caesarin, päästä kokeilemaan legendaarista Suomi-konepistoolia tai kirjoittaa vaikka rajavartijan antaman huomautuksen!


Rajamuseon löydät Niskapietiläntien museotien varrelta, navigaattorilla parhaiten osoitteella Kivikatu 1, Imatra.

Olemme avoinna tiistaista perjantaihin kello 13-17 ja lauantaisin kello 11-15. Museotienpäivänä sunnuntaina 8.8.2021 olemme avoinna kello 10-16. 


 Kirjoittanut Jani Loijas, Rajamuseon museomestari


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pioneerit pohjoisessa kävivät myös Lappeenrannan Vilkjärvellä

Takaisin Viipuriin

Jalmari Lankinen valokuvaajana