Museon kulttuuriympäristötiimi Rautjärvellä

 Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi teki toukokuun lopulla maakuntaretken Rautjärvelle. Tiimin (rakennustutkijat, arkeologi ja maakuntatutkija) tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteita aloittaen maakunnan pohjoisista osista. Ensimmäisen, Parikkalaan suuntautuneen kierroksen antia voitte lukea täältä. Tutustumiskäyntien tarkoituksena on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueidenkäytön suunnittelun ja neuvontatyön taustaksi. 


Maisema Simpeleeltä vuonna 1957. Kuva: Kuvapaja/Lappeenrannan museot.


Valitsimme päivän reitillemme Purnujärven kylän Niskapietiläntien varrella, Miettilän kasarmialueen, Rautjärven ja Simpeleen kirkot lähiympäristöineen, Hiitolanjoen voimalaitokset sekä Simpeleen tehtaanpuiston. Päivän päätteeksi matkasimme Sarajärven tietä pitkin Haukkavuorelle Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlan kunniaksi.   

Päivän sää oli Parikkalan retken tapaan pilvinen, mutta tällä kertaa säästyimme sateilta. Aloitimme kokoontumalla Imatralla Kaukopään koulun edustalle Niskapietiläntien alkupäähän. Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema Kaukopään kansakoulu valmistui 1937. Enso-Gutzeit Oy Kaukopään tehtaiden ja Immolan lentokentän tuotua paikkakunnalle lisää väkeä oli tullut tarve saada uusi koulu. Moniulotteinen vaalea koulurakennus sijaitsee aivan valtakunnallisesti arvokkaaksi arvoidun tien vieressä. 


Jalmari Lankisen suunnittelema Kaukopään koulu sijaitsee Niskapietiläntien vieressä. Kuva: Sinikka Myyrä 2021.


Ensimmäisen etappimme jälkeen jatkoimme Niskapietiläntietä pitkin kohti Rautjärven Miettilää. Mutkitteleva maisemareitti on erittäin hyvä vaihtoehto 6-tielle. Niskapietiläntie sai myös museotien statuksen vuonna 1989 - museotieosuus on pitkä, lähes 20 km. Tien alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti rakennettu aiemmin muotoutuneesta polusta jo 1700-luvulla venäläissotilaiden tarpeisiin, minkä jälkeen tiestä tuli postireitti 1800-luvulla. Vuonna 1938 Niskapietiläntie alkoi palvella valtatienä ennen kuin valtatie 6 siirretiin vuonna 1957. Tässä 1930-50-lukujen asussaan tien ympäristö on pitkälti säilynyt näihin päiviin asti. Vuosittain elokuussa Niskapietiläntiellä järjestetään myös Päivä Museotiellä -tapahtuma, jonka aikana voi tutustua tien varrella oleviin kohteisiin. Päivä on tänä vuonna sunnuntaina 8.8.2021 klo 11-16.


Maisemaa Niskapietiläntiellä kesällä 2020. Kuva: Sinikka Myyrä.


Niskapietiläntien varrelle on palautettu valtatie 6 kilometripylväitä. Kuva: Tuija Välimaa 2021.


Ennen Miettilää pysähdyimme Niskapietiläntien varrelle sijoittuvalla Purnujärven kylän rautakautisella asuinalueella, Kalevanmäellä, joka sijaitsee Hiijärven eli aiemmin Hiidenjärvenä tunnetun järven läheisyydessä. Peltoalueelta on tehty metallinilmaisimen avulla 2010-luvulla runsaasti rautakautisia löytöjä, varhaisimmat jo merovingiajalta ja viikinkiajan alusta. Purnujärven hovin mailta on löytynyt jo 1900-luvun alussa rahakätkö, joka sisälsi satoja  keskiaikaiseisia 1400- ja 1500-luvun rahoja. Tien varressa on myös lahjoitusmaahovin muistomerkki v. 1653–1905. Peltoaukeaa katsellessa hiljennyimme pohtimaan sitä, kuinka näillä samoilla sijoilla on eletty ja viljelty maata jo rautakauden jälkipuoliskolta, kenties yhtäjaksoisesti yli tuhannen vuoden ajan.  


Purnujärven kylän Kalevanmäki on rautakautinen asuinalue. Kuva: Noora Gherghel 2021.


Purnujärveltä matka jatkui edelleen Niskapietiläntietä pitkin Miettilän varuskunta-alueelle, joka rakennettiin Vanhan Suomen puolustusta varten 1700-luvun lopulla. 1800-luvun lopussa Miettilään rakennettiin uudet kasarmit, mutta vanhojen rakennusten jäännökset ovat edelleen havaittavissa maantien toisella puolen. Nykyisin alueella sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo sekä Rautjärven kotiseutumuseo, joka on lähitulevaisuudessa muuttamassa Miettilän terveystalosta viereiseen Kuntala-rakennukseen eli kasarmin komppaniapäällikön taloon. 


Kollaa ja Simo Häyhä -museon edustaa Miettilän kasarmialueella. Kuva: Sinikka Myyrä 2020.


Miettilän terveystalo, jonka takana on komppaniapäällikön talo. Kuva: Lappeenrannan museot 2018.


Lyhyen matkan päässä Miettilästä on Rautjärven kirkko. Ristikirkko hautausmaineen sijaitsee kauniissa ympäristössä Rautjärven rannalla. Kirkon pihapiirissä, tien vieressä sijaitsee myös 1905 valmistunut Pitäjäntupa, joka toimii kokoontumistilana ja jossa on aiemmin ollut kotiseutumuseo ennen museon siirtämistä Miettilään. Rautjärven kirkko on järjestyksessään kolmas, ja sen on suunnitellut A. J. Jansson vuonna 1881; ympärillä oleva kiviaita on peräisin 1910-luvulta. Seurakunnalle on kuulunut myös Ilmeen rukoushuone, joka jäi viime sotien jälkeen rajan taakse.  


Vuonna 1881 valmistunut Rautjärven kirkko. Kirkkoa ympäröivä kiviaita on tehty 1910-luvulla. Kuva: Tuija Välimaa 2021.

Rautjärven kirkon salia alttarille päin kuvattuna. Kuva: Sinikka Myyrä 2021.

 
Rautjärven nykyinen pitäjäntupa on rakennettu vuonna 1905, ja se on toiminut historiansa aikana monenlaisessa käytössä. Kuva: Tuija Välimaa 2021.

Lounaan jälkeen pistäydyimme katsastamassa Hiitolanjoella (Kokkolanjoella) Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoksia. Ritakosken voimalarakennus oli tuolloin huputettuna, sillä meneillään oli katon korjaus. Kangaskoskella tutkailimme talvella tehtyjä ympäristön raivaustöitä. Näkymä oli paljon avarampi kuin aiemmin. Runsaiden sateiden ansiosta koski kohisi voimakkaasti. Syksyn aikana on tarkoitus aloittaa Kangaskosken ennallistaminen. Voimalaitospato puretaan osittain, jotta koski pääsee kuohuamaan vapaasti ja Laatokan lohi nousemaan ylöspäin. Kangaskosken voimalan sähköntuotanto päättyy heinäkuun lopulla. Voimalarakennus museoidaan ja avataan yleisölle tulevaisuudessa. 


Kangaskosken voimalaitoksella. Tiimi muisti myös huolehtia korona-ajan turvaväleistä. Kuva: Esa Hertell 2021.


Tästä matka jatkui Simpeleen keskustaan ja Tehtaanpuistoon. 1930-luvulta peräisin oleva Tehtaanpuisto on Yhtyneitten Paperitehtaitten puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin (1906-1974) käsialaa. 1950-luvulla puistoon rakennettiin myös suihkulähde. Vuonna 2012 idyllinen puisto kunnostettiin Simpeleen kyläyhdistyksen voimin ja nykyisin siellä on mm. frisbeegolfrata.  


Simpeleen Tehtaanpuisto, jonka takana näkyy Metsä Board Simpeleen tehtaan piippu. Kuva: Sinikka Myyrä 2021.

Tehtaanpuisto suihkulähteineen vuonna 1957. Kuva: Kuvapaja/Lappeenrannan museot.


Tehtaanpuistosta jatkoimme vielä Simpeleen kirkolle, joka sijaitsee Rautjärven kirkon tapaan järvimaisemassa, Kivijärven rannan lähistöllä. Elsa Arokallion ja Elsi Borgin suunnittelema rapattu tiilikirkko vihittiin käyttöön 1933. Kirkon pihamaalla ihailimme sankarihauta-alueella sijaitsevaa Eila Hiltusen vuonna 1953 valmistunutta sankarimuistomerkkiä. 


Simpeleen kirkko on vuodelta 1933. Kuva: Tuija Välimaa 2021.


Simpeleen kirkon sankarihauta-alueella oleva Eila Hiltusen pronssireliefi on vuodelta 1953. Sankarivainajien nimilaatat on upotettu kiviaitaan. Kuva: Sinikka Myyrä 2021.


Päivän viimeinen kohde oli Haukkavuori. Rautjärven ja Ruokolahden rajalla sijaitsevan Haukkavuoren kautta on kulkenut niin Pähkinäsaaren rauhan, Täyssinän rauhan kuin Uudenkaupungin rauhankin rajalinjat. Kohde on helposti saavutettavissa; Haukkavuoren juurella on pysäköintialue, josta vuoren laelle johtaa retkeilyreitti. Olimme vaikuttuneita Haukkavuoren laelta avautuneesta maisemasta, ja löysimme kalliosta vuonna 1722 hakatun Uudenkaupungin rauhan rajamerkinnän. 


Haukkavuoren kalliossa erottuu Uudenkaupungin rauhan rajamerkki. Kuva: Sinikka Myyrä 2021.

Retkipäivä osoitti, että Rautjärven kunnan alueelta löytyy paljon hienoja kulttuuriympäristöjä. Arvostamme korkealle rautjärveläisten aktiivisuutta kulttuuriympäristön vaalimisessa. Miettilä, Hiitolanjoki ja Haukkavuori omaavat huimaavan kulttuuri- ja luontomatkailupotentiaalin, jota erilaisilla hankkeilla kehitetään. Nähtävää ja koettavaa riittää enemmänkin kuin mitä yhden päivän aikana ehtii.


Päivä oli hyvä päättää Haukkavuoren jylhiin maisemiin. Kuva: Tuija Välimaa 2021.


   





Kommentit