Kurkistus kulttuurimatkailuun takahuoneesta

Opiskelen matkailualan palveluiden tuottajaksi ja tein harjoittelujakson Lappeenrannan museoille. Olen aina ollut kiinnostunut vieraista kulttuureista, vieraista sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Toistaiseksi harrastukset matkailun ja arkeologian parissa ovat tyydyttäneet tätä intohimoa. Kun elämä järjesti mahdollisuuden opiskella uuden ammatin, ajattelin että ehkä näitä asioita voisi yrittää yhdistää. Laajemmassa mittakaavassa on kyse kulttuurimatkailusta, mutta harjoitteluiden myötä kiinnostukseni on yhä enemmän keskittynyt museoihin ja niiden potentiaaliin matkailussa.

Koen myös, että monet museot voisivat hyödyntää matkailua entistä enemmän. Olenkin kaupannut itseäni museoharjoitteluihin lauseella: ”Olen kiinnostunut kulttuurimatkailun kehittämisestä ja etenkin siitä, kuinka museot voisivat hyötyä siitä.” Lappeenrantakin tarttui syöttiin!

Matkailun merkitys museoille

Matkailu tarkoittaa yksinkertaistetusti ihmisten liikkumista, ja matkailun hyödyntäminen taas yksinkertaistetusti keinoja, joilla ihmiset saadaan liikkumaan paikasta A paikkaan B. Kestävän matkailun tarkoituksena olisi saada sellainen liike-energia, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.

Museotoiminta on yleishyödyllistä ja tulisi olla jokaiselle saavutettavissa. ”Museo kuuluu kaikille” -ilmaisu otetaan vakavasti. Toiminnan ei pitäisi levätä sen varassa, kuinka paljon on lipun ostaneita. Museoiden ansaintamalli ei ole sama kuin yritysmaailmassa, vaan usein museot tarjoavat mahdollisuuden maksuttomaan sisäänpääsyyn ja ilmaisen tapahtumiin osallistumisen jollain tavalla. Esimerkiksi Lappeenrannan museoihin pääsi tutustumaan ilmaiseksi koko kesäkauden, ja talvikautena perinteiset museoperjantait jatkavat samaa hinnoittelupolitiikkaa. Lukuisat tapahtumat, kuten Etelä-Karjalan kulttuuriympäristöpäivät ovat ainakin joltain osiltaan maksuttomia.

Museotoiminnan ympärille on kehittynyt myös liiketoimintaa, josta on saattanut tulla jopa itsenäinen yleisöhoukutin. Tällaisia ovat esim. museokaupat. Itselleni museokaupat ovat tärkein matkamuistojen hankintapaikka. Tosin ensimmäiseltä Lontoon reissulta mukaan kotiin lähti ainoastaan mineraalimuna luonnonhistoriallisesta museosta. Tältä Lappeenrannan museoitten harjoittelujaksolta ostettavaa on löytynyt paljon enemmän. Jokaisessa neljässä museossa on omia persoonallisia tuotteita ja niiden kokoelmiin tutustuminen on ollut hyvin mieluisa tehtäväni, liiankin mieluisa. Niin kokoelmiin, tosiaan, kauppojen tuotteet saattavat antaa joskus uuden näkökulman myös itse näyttelyyn: ai, sen voi ajatella näinkin. Siis eräänlainen lyhyt oppimäärä näyttelyyn!

Museoille kävijämäärien kasvu merkitsee esisijaisesti vaikuttavuutta. Merkittävät kävijämäärät lisäävät niiden merkitystä alueen toimijoina ja matkailukohteina, johon kuntien ja valtion kannattaa panostaa. Tällä hetkellä valtion kulttuuritoiminnalle suunnittelemat leikkaukset osoittavat, että selvästi tätä merkitystä ei tunnusteta, vai eikö sitä tunnisteta?

Puhuessamme museon hyödyistä meille yksilöille, tarvittaisiin siihen oma bloginsa, jotta saisimme edes raapaistua pintaa. Tässä asiassa kävijä on asiantuntija ja pyydänkin siksi kaikkia kokemaan museovierailu itse ja kertomaan siitä eteenpäin, vaikka sosiaalisessa mediassa. Liitä vielä perään tunnisteet #lappeenrannamuseot ja #museotekeemeillehyvää niin muutkin saattavat innostua testaamaan asiaa henkilökohtaisesti.

Museoiden merkitys matkailulle

Etelä-Karjala on panostanut voimakkaasti luontomatkailuun viime vuosina. Saimaa ympäristöineen on saanut ansaitsemaansa huomiota kansainvälisessä mediassa ja ulkomaalaisten vierailijoiden kirjo on tasaisesti laajentunut.

Mutta olemme muutakin kuin luonto, meillä on kulttuuri ja meillä on tarinat. Suomessa kulttuurimatkailun merkitystä ei olla tunnistettu tarpeeksi hyvin. Vai emmekö tunnista elementtejä, joita hyödyntää siinä? Tutkimuksen mukaan jopa kahdelle kolmesta tärkein syy kohteen valinnassa liittyy kulttuuriin ja etenkin sen omaperäisyyteen. Etelä-Karjalan pitäisi olla siis vahvoilla, eikö? Museoiden merkitys kulttuurimatkailulle on tärkeä ja kävijämäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa koko 2000-luvun.

Missäs mie pyörähin?

Harjoitteluni sijoittui elo-syyskuulle ja se osoittautuikin hyväksi ajankohdaksi. Perusmuseotyön lisäksi pääsin tutustumaan moniin tapahtumiin hyvinkin läheltä ja taidemuseokin oli vielä auki ennen syksyistä remonttia, olen onnekas pirulainen näköjään.

Jo heti alkuun selvisi, että Lappeenrannan museot ovat jopa ”hitin hyvin” matkailussa mukana. Juhlavuosi varmasti on tuonut oman lisänsä, mutta tapahtumien monipuolisuus ja niiden ulottuminen museoiden seinien ulkopuolelle kertoo, että niitä on mietitty ja suunniteltu huolella. Tarkemmin eri tapahtumista pääsee selville, kun tarkastaa museon nettisivut ja amanuenssi Marianna Karttusen blogin. 

Kuumana elokuun päivänä liityin opastettuun kävelykierrokseen linnoituksella. Teemalliset kävelykierrokset ovat olleet mukana museon toiminnassa jo jonkin aikaa. Monelle tuttuja ovat esimerkiksi Kuolemaa ja kummituksia-kierrokset, sekä draamakierrokset aiemmilta vuosilta. Nyt Mukulakiviä ja maisemia -kierroksella keskityttiin katsomaan maisemia siltä vinkkelistä, kuinka ihmisen vaikutus näkyy siellä. Tutkittiin valleja, talon paikkoja, tuonti- ja lääkekasveja, ja tietenkin myös mukulakiviä. Tiesitkö muuten, että Ruotsin ja Venäjän vallan aikaiset kiveykset eroavat toisistaan?

Oppaan kertoessa muinaisen kauppapaikan historiaa selviää, että Linnoitus ja sen ympäristö ei ole pelkästään 1700-lukua ja sotilaselämää. Länsirinteen alapuolella oli markkinapaikka, jonne tultiin matkojen takaa jo satoja vuosia ennen sotilaslinnoitusta. Opas vei meidät tarinoillaan ajassa kauas taaksepäin pysähtyen 1500-luvun markkinoille, itse ainakin jatkoin matkaa mielikuvituksen avulla vielä paljon kauemmas.

 Mukulakiviä ja maisemia -kierros jaksoi kiinnostaa, vaikka helle koetteli kuntoa. 
Kuva: Tiina Skyttä

Näyttely Etelä-Karjalan tarina Etelä-Karjalan museolla täydentyy pikkuhiljaa. Tämäkään tarina ei keskity pelkästään menneisyyteen ja nostalgiaan. Museon tehtävä on myös tallentaa nykyisyyttä. Museoassistentti Jaana Solakuja on kirjoittanut aiheeseen liittyvästi mielenkiintoisen blogin ”Ei ennen tämmösiä ollu!” - Vai oliko?

Etelä-Karjalan museolla pääsee liikkumaan ajassa ja ilmiöissä. Kuvat: Tiina Skyttä

 

Ainoa linnoituksen ulkopuolinen Lappeenrannan museoiden kohde Wolkoffin talomuseo, poikkeaa sijaintinsa lisäksi myös aukioloajoissa muista museoista. Tarkasta tiedot museon sivuilta ennen vierailua. Museokierrokselle pääsee ainoastaan oppaan johdolla ja opastus on kyllä tarpeen koska kodin runsaus ja kerroksellisuus jäisi täysin ihmettelyn tasolle ilman perheeseen liittyviä tarinoita. Vaikka talo on pelkkää silmäkarkkia, olisivat ne vain esineitä ilman opastusta. Miksi museokaupassa on luukku seinässä? Mikä on verimuki? Kuka on tuo nainen noissa monissa valokuvissa, nuorena ja villinä, vanhempana ja arvokkaana? Mikä oli hänen roolinsa talossa ja alueella?

 

 

Wolkoffin talomuseo on tulvillaan tarinoita. Kuva: Tiina Skyttä

Syys- ja kevätkirppu ovat olleet suosittuja tapahtumia linnoituksella. Tämän vuoden Kirppu päätyi olosuhteiden sanelemana Lauritsala-talolle, ja jännitimme löytävätkö ihmiset tapahtuman. Päiväksi valikoitui Lauritsalan kyläjuhlien päivä ja iloksemme ovien ulkopuolella oli jo jonoa, kun ovet avattiin. Monet museon poistot jatkavat elämäänsä nyt uusissa kodeissa ja Museokirpun uusi koti lunasti paikkansa.

Museokirpun aarre. Kuva: Tiina Skyttä

Tiedättehän sen kuuluisan taulun, jossa Suomi-neito puolustaa lakikirjaa kaksipäistä kotkaa vastaan? Tai Ruskon kousan? Juu, samoin, ensimmäisen tunnistan kuvista ja toisesta en ollut kuullut koskaan. Mutta nyt Kansallismuseon käytyä kylässä Lappeenrannan taidemuseolla, olen saanut ihailla molempia lähietäisyydeltä ja voin sanoa, että kyläily kannatti. Kävijämäärä oli huikea. Vierailun ansiosta paikalle tuli myös paljon niitä, joille paikalliset museot ovat vieraampia. Ilmainen sisäänpääsy päivän aikana varmasti sai osan kävijöistä tutkimaan museon omatkin näyttelyt.

Kansallismuseo saapuu kylään -näyttelyn valmistelua. Päivä vaati runsaasti työtä sekä Kansallismuseon henkilökunnalta, että Lappeenrannan museoiden väeltä. Kuvat: Tiina Skyttä

Tiijäppä tuota mutt…

Tällaiset onnistumiset tuovat myönteistä julkisuutta myös alueelle yleensä. Silloin hyötyjien joukko laajenee museoalaa ja yksittäistä henkilöä laajemmalle. Voisimmeko matkailualalla huomioida museotoimintaa paremmin? Tuossa rajapinnassa tapahtuu, enkä halua jäädä siitä paitsi. Kiitos Lappeenrannan museot ja kaikki ihanat ammattilaiset siellä. Olen hieman viisaampi nyt. Sillä muistattehan, museo tekee meille hyvää!

 

Tiina Skyttä

Matkailualan opiskelija

 

LÄHTEET:

Visit Finland. https://www.visitfinland.fi/4adb6a/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2023/tunnista-kohderyhmasi-asiakkaasi-ja-vahvuutesi.pdf

Museovirasto. Ajankohtaista.2024. https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/suomen-museoissa-kaikkien-aikojen-ennatys-vuonna-2023-tilastoitiin-yli-8-7-miljoonaa-kayntia

Opetus- ja Kulttuuriministeriö, 2023 https://okm.fi/-/kulttuurimatkailulle-tiekartta

TEM. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Suomen matkailustrategia 2019–2028 ja toimenpiteet 2019–2023 https://tem.fi/documents/1410877/90165564/Suomen+matkailustrategia+2019-2028.pdf/8954accc-f137-58b9-bd67-e07e01e8d10c/Suomen+matkailustrategia+2019-2028.pdf?t=1630913852082