Imatralla tutustuttiin arkkitehtuuriin pyöräillen

-
Tämän blogin tarkoitus on toimia informaatiokanavana ja tavoitteena on jakaa museoiden hyviksi todettuja käytänteitä ja niistä saatuja kokemuksia. Tarkoituksena ei ole rajata blogia pelkästään hankkeen toimintaa koskevaksi. Siksi on mukava saada sähköpostiin tietoa alueen museoiden tapahtumista ja kuvia niistä.

Ihmiset ovat kiinnostuneita kulttuuriympäristöstään. Yksi parhaista tavoista tutustua siihen on joko kävellen tai pyöräillen. Silloin näkee muutakin, kuin yhden ainoan rakennuksen, jonka viereen bussi pysähtyy. Yhteisen tekemisen avulla toimiston seinien taakse piiloon jäävä museohenkilökunta tulee alueen ihmisille tutuiksi.

Imatran kaupunginmuseo pyöräilytti kaupunkilaisia arkkitehtuurikohteissa. Museonjohtaja Eero Laajon ja intendentti Kalle Pakarisen johdolla tutustuttiin mm. Valtionhotellin, Väärätalon, Kulttuuritalo Virran, Teollisuustyöväen asuntomuseon ja Neitsytniemen kartanon arkkitehtuuriin ja samalla Imatran historiaan. Kaupunginmuseon edustajan mukaan "Retki oli onnistunut, vaikka keli oli hyytävän kylmä".

Reippaat pyöräilijät Imatran Valtionhotellilla.

Työväen Asuntomuseon saunarakennuksen edessä kulkupelit.

Neitsytniemen kartanoa ihailemassa.

 Lähde: Mika Kähkönen, Imatran kaupunginmuseo






Kommentit

  1. Hurmioitunut8. toukokuuta 2012 klo 10.10

    Vau! Loistava idea tutustua kulttuurikohteisiin. Pientä hyötyliikuntaa kulttuurinälän kyljessä. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

-
Kuva
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä . Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa, Lappeenranta jäi Venäjän puolelle rajaa. Kaupungista ja sitä suojaavista linnoitusrakennelmista tuli näin osa Venäjän valtakunnan luoteisosan puolustusta. Vallan vaihtumisen mukana myös kreikkalaiskatolisen uskon edustajien määrä kaupungissa kasvoi mm venäläisen varusväen myötä. Tiedot ortodoksisen seurakunnan alkuvaiheista ovat kuitenkin vähäisiä, sillä seurakunnan arkistot ennen vuotta 1786 ovat pääosin tuhoutuneet (Ranta 1980: 293). Ensimmäisen kirkon rakenn...
Lue lisää

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

-
Kuva
V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...
Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

-
Kuva
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Lue lisää