Tekstit

Kuva
Uusia tuulia Etelä-Karjalan paikallismuseorintamalla Röytty Uusi vuosi toi tullessaan tiedon siitä, että yritystoiminta Taipalsaaren Röytyssä on päättynyt. Kotiseututalossa on panostettu voimakkaasti yksityiseen ravintolatoimintaan museopuolen kustannuksella. Kunta joutuu nyt miettimään toiminnan jatkamista Röytyssä. Kiesi Myös maakunnan maatalousmuseot Lemin maataloushistorian museo Kiesi ja entisen Saaren kunnan Hevosajoneuvomuseo joutuivat" Mieron tielle", kun kiinteistöjen omistajat tarvitsivat tilat omaan käyttöönsä. Kiesille löytyi kuitenkin uudet tilat Lemin Keskisenpään kylässä Heli Sairasen tilalta, jossa museolla on käytössä suuri halli esineistön säilytystä ja näytteillepanoa varten. Kylässä on myös kota, jossa matkaeväitten nauttiminen onnistuu mukavasti. Museolla on hyvät edellytykset esitellä varsinkin koululaisille, miten 1900-luvulla maidosta syntyi kermaa ja voita sekä pellavasta paitoja. Saaren hevosajoneuvomuseo Saaren hevosajoneuvomuseo on löyt...

Satelliittinäyttely

Hankkeelta toivottiin ratkaisuja siihen, miten museotoimintaa voitaisiin viedä lähemmäksi yleisöä. Monin paikoin ihmiset toivoivat paikallishistoriallista esineistöä tai näyttelyä esille sellaisiin tiloihin, joissa yleisö käy aktiivisesti. Parhaimmillaan museoesineiden vieminen yllättäviin tiloihin saa museovieraat käymään paikkakunnan toisissa mielenkiintoisissa nähtävyyskohteissa tai muissa kohteissa vierailevat käymään museoissa, jossa he eivät välttämättä olisi muuten käyneet. Aiemminkin museot ovat toteuttaneet näyttelyitä mm. kirjastoihin, mutta tässä mallissa oli nimenomaan tarkoituksena, että mainosnäyttelyssä esiteltäisiin nimenomaan museossa meneillään olevaa näyttelyä. Toiveena on, että muutama hyvin valittu esine toimisi houkuttimena museovierailuun. Ei ole tarkoitus, että kirjastot, koulut, seurakuntasalit tai kirkkojen eteiset korvaavat paikallismuseot. Tavoitteena on herättää ihmisten mielenkiinto uudelleen museota kohtaan. Monet kokevat, että museonäyttelyt eivät muu...

Muistelu

Anna-Kaisan siirryttyä uusien haasteiden pariin on blogikin ollut astetta pidemmällä joulutauolla :) Nyt kuitenkin palaamme hankkeessa tuotettujen toimintamallien kera. Ensimmäisenä aiheena on muistelu. Muisteluilla on tärkeä merkitys museotyössä, erityisesti silloin, kun halutaan lisää tietoa jostain kohteesta tai esineistä tai niihin liittyviä tarinoita. Muistelutilaisuuksilla on myös sosiaalinen merkitys: ihmiset saavat niissä äänensä kuuluviin ja näin ollen kokevat tulleensa huomioiduiksi. Muistelu voidaan toteuttaa missä vain eikä se vaadi juurikaan valmisteluita. Laitoksissa (palvelukodit tai jopa koulut) henkilökunta voi olla apuna tilanteessa. Henkilökunta tuntee osallistujat ja voi toimia heidän avustajinaan. Toisaalta henkilökunta voi mielellään osallistua muistelemiseen. CASE Parikkala EEMU –hankkeessa toteutettiin kaksi muisteluiltaa Parikkalan museoissa. Ensimmäisessä illassa Hauta-Ollin mökillä kiinnostuneita oli noin 25 henkilöä. Tilaisuus toi paljon uutta tietoa mu...

Hanketyöntekijän viimeinen päivä

Kuva
Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke on ollut hyvin mielenkiintoinen ja monitahoinen hanke.  Hanke jatkuu vielä vuoden 2012 loppuun, mutta oma osani hankkeessa päättyi noin 20 minuuttia sitten. Hankkeessa on ollut hirveästi tehtävää ja koettavaa. Tätä ei melkein malta lopettaa. Joutsenon pitäjäntupaan löydettiin hankkeen aikanayrittäjä. Avasin tämän blogin hankkeen tiedotuskanavaksi. Tämä havaittiin niin toimivaksi, että blogia tullaan ylläpitämään jatkossakin Etelä-Karjalan museon toimesta ja tänne tullaan jatkossakin päivittämään ajankohtaisia ja puhuttavia museoaiheita.   Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke alkoi Paikallismuseot nykyaikaan -hankkeena kesällä 2011. Silloin kiersin kaikki Etelä-Karjalan paikallismuseot ja täytin ylläpitäjien kanssa "Paikallismuseoiden työkirjat". Noiden pohjalta lähdimme ideoimaan toteutettavia toimenpiteitä EEMU-hankkeessa. EEMU -hankkeen aikana uusimme Etelä-Karjalan museoportaalin, joka nykyisin löytyy o...

Toimintamalleja museoiden yleisötyöhön

Kuva
EEMU-hankkeessa koottiin Elävä Museo -vihko, jossa esitellyt toimintamallit on kehitetty hankkeen aikana. Toimintamallit on tarkoitettu avuksi ja työkaluiksi museoiden yleisötyöhön. Toimintamalleja suunniteltiin museoiden ylläpitäjätahojen resurssien ja lähtökohtien pohjalta. Hankkeen aikana malleja toteutettiin yhteistyössä kuntien kulttuuri- ja matkailutoimien, yhdistysten ja yksittäisten kotiseutuharrastajien kanssa. Etelä-Karjalan paikallismuseoita ylläpidetään pääsääntöisesti harrastusvoimin tai kulttuurityöntekijöiden tehtävien ohessa. Valtaosa paikallismuseoista on tiivisti sidoksissa niitä ylläpitävien yhteisöjen muuhun toimintaan. Museoita ylläpitävät yhteisöt järjestävät museotoimintaan liittyviä tapahtumia museon ulkopuolella ja toisaalta museoissa järjestetään tapahtumia, joita ei perinteisessä mielessä ajatella museotoiminnaksi. Siksi paikallismuseotoimintaa voi olla hankalaakin eritellä muusta harrastus- tai kulttuuritoiminnasta. Keskusteluissa paikallismuseotoimijoiden...

EEMU seminaarin satoa

Esitykset piti muuttaa videoiksi, toivottavasti näkyvät. Videokuvakkeen oikeasta alalaidasta saa suurennettua esityksen koko ruudun kokoiseksi. Sini Hirvonen: Kuka omistaa menneisyyden? Riina Pesari: Taipalsaaren museokuvioiden tulevaisuus

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -seminaarin satoa

Kuva
Hankkeen päätösseminaarissa kuulimme monenmoisia avauksia ja paljon mielenkiintoista asiaa hyvin lyhyessä ajassa. Seminaari kesti vain puoli päivää, mutta yrittäessäni tiivistää sen keskeisimmän annin toimittajalle tänä aamuna, aikaa meni yli puoli tuntia. Seminaarin avasi Etelä-Karjalan museon oma väki: museotoimenjohtaja Päivi Partanen toivotti seminaarivieraat tervetulleiksi ja maakunta-amanuenssi Jukka Luoto kertoi millaiset seikat vaikuttivat EEMU -hankkeen syntyyn. Sini Hirvonen esitteli puheenvuorossaan vapaaehtoistyön ja virkamiestyön törmäyskohtia. Hän on tehnyt Pro Gradunsa tästä aiheesta ja piti esityksensä sen pohjalta. Hän nosti esille tärkeitä asioita yleensä paikallismuseotoiminnasta. Paikallismuseoissa ei tiedetä mistä voidaan pyytää apua tai neuvoja museon hoitoon liittyvässä toiminnassa. Jo paikallismuseoihmiset ovat iäkkäitä, heillä on huoli siitä, kuka toimintaa jatkaa kun he väsyvät. Rahoitus voi olla ongelma etenkin kuntaliitosten yhteydessä. Rapistuv...