LAPPEENRANNAN MUSEOIDEN FINNA-KUULUMISIA


Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen aineistopalvelu täyttää tänä vuonna viisi vuotta, ja tänä aika mukana olijoiden ja aineistojen määrä on kasvanut merkittävästi. Lappeenrannan museot ovat olleet mukana kolme vuotta, ensin kuva- ja esineaineistoilla ja elokuusta 2018 lähtien myös taidekokoelmien voimin.

Lappeenrannan taidemuseo on tehnyt sopimuksen Suomen museoliiton kanssa taidekokoelmissaan olevien teosten saattamisesta avoimeen tietoverkkoon. Sopimus mahdollistaa museon kokoelmissa olevien suomalaisten taiteilijoiden teosten esittämisen museon hallitsemilla verkkosivuilla sekä sovelluksissa ilman teos- tai tekijäkohtaista sopimusta. Tällä hetkellä Lappeenrannan museoiden Finna-näkymästä löytyy lähes 500 taideteosta ja aineisto karttuu jatkuvasti.


Eeva-Mari Haikala: Attempt to capture a moment(sometimes called nostalgia), 2008 

Pyysiäinen, Valdemar: Näkymä satamatorilta, 1955, öljy kankaalle.

Tällä hetkellä museolla on käynnissä useita eri projekteja, joiden myötä Finna-aineistomme karttuu, ja mm. Juha Lankisen kokoelma on saanut runsaasti valtakunnallistakin huomiota. Asiakkaat ovat saapuneet museoon katsomaan Lankisen kuvia, ja olemmekin nyt saaneet museolle pisteen, jossa Finna-näkymäämme voi selailla. Piste löytyy Etelä-Karjalan museon perusnäyttelytilasta.


Finnaan voit käydä tutustumassa myös Etelä-Karjalan museon perusnäyttelytilassa. Kuva: Matti Väyrynen


Ensimmäisenä projekteista on esittelyssä Yhdessä enemmän-valokuvien digitointiprojekti, josta kertoo Sinikka Myyrä:

Työskentelen Yhdessä enemmän -valokuvaprojektissa, jossa pohjustetaan sotien jälkeisen ajan osuutta Etelä-Karjalan museon tulevassa perusnäyttelyuudistuksessa. Teen työtä museon valokuvakokoelmien parissa digitoimalla, luetteloimalla ja julkaisemalla uutta kuvamateriaalia verkossa Finna-palvelussa. Myöhemmin näitä kuvia tullaan näkemään museon uuden perusnäyttelyn osana, ja jo aikaisemmin syksyn 2019 valokuvanäyttelyssä ”Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii” – kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien, joka juhlistaa Lappeenrannan 370-juhlavuotta. Työni avulla paikallisesta lähihistoriasta muodostuu kirkkaampi kuva niin museolle kuin eteläkarjalaisille ihmisille itselleenkin.

Lappeenrannan City-käytävä joulun aikaan. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

Parturi-kampaamo 1970-luvulla. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

Projektiini liittyy tiiviisti asiakasyhteistyö, sillä museon omat kokoelmat ja taustatieto eivät ole aukottomia. Museon asiakkaat osaavat antaa tuoreita näkökulmia ja peilata paikallishistoriaa omaan ja läheistensä henkilökohtaiseen menneisyyteen: mikä viime vuosikymmenien elämästä on jäänyt hyvin mieleen? Mikä on eri tavalla nyt kuin ennen? Minkälaista arkielämä on ollut täälläpäin? Mistä asioista omalla asuinseudulla ollaan ylpeitä? Projektin aikana museolla järjestetään asiakastilaisuuksia, joissa näistä aiheista keskustellaan vapaaehtoisten osallistujien kanssa, ja näin muodostetaan keskeisiä teemoja uudelle näyttelylle. Samalla museon on mahdollista saada kuvien tunnistusapua osallistujilta. Museo on toivonut osallistujia tuomaan myös omia tärkeiksi kokemiaan valokuviaan museolle digitoitavaksi, sillä ihmisten omista albumeista löytyy usein sellaista historiaa mistä museolla ei ole tietoa.

Yhdessä enemmän -projektin on rahoittanut Karjalan Kulttuurirahasto. Tulevaisuudessa projektin valokuvia pääsee näkemään Etelä-Karjalan museon uudessa perusnäyttelyssä, mutta sitä ennen voit tutustua museon digitoituihin valokuviin milloin tahansa täällä:  https://lappeenrannanmuseot.finna.fi/



Centrum-tavaratalon lihatiski 17.10.1974. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

                      
Blogikirjoituksessa 31.8.2018 kerron lisää tästä projektista:
http://elavamuseo.blogspot.com/2018/08/








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia