Elävä Museo

LUONTO- JA TIEDEKESKUS SAIMAARIUM TUO SAIMAAN MENESTYSTARINAT PARRASVALOIHIN Lappeenrannan Linnoituksen Satamatie 8:aan avattiin 30.10.2019 Luonto- ja tiedekeskus SAIMAARIUMin ensimmäisen vaiheen näyttely. Toimintaa pyörittävät yleishyödyllinen yritys Saimaarium Oy sekä Saimaan ympäristö- ja tiedekasvatuksen tuki ry laajan yhteistyöverkoston avittamana. Rakennus oli toukokuuhun 2019 asti vuokralla Maahanmuuttovirastolla. Näyttelytilaksi erotettiin osa alakerran toimistona toimineesta tilasta. Puhutteluhuoneina toimineet erilliset tilat tullaan remontoimaan vaihtuvien näyttelyjen ja tapahtumien tiloiksi. Ministeri Krista Mikkonen toi hallituksen terveiset SAIMAARIUMin ensimmäisen Tiedetiistai-tapahtumaan, jonka aiheena Saimaan vesiensuojelu muuttuvassa ilmastossa. Samalla reilun 40 hengen yleisö juhlisti Luonto- ja tiedekeskuksen avajaisia. Tervehdyksen tilaisuuteen toi myös LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa. Kuva: K-M V SAIMAARIUMin ensimmäistä Tiedetiistaita ja samalla Saim...

Veden alla. Kuva: Seppo Toivari. Saimaan säilömää Saimaan pinnan alla on melkoinen aikapankki, jota Lappeenrannassa toimiva vedenlais-harrastajaryhmä Saimaan Hylyt käy tutkimassa. Ryhmä koostuu vedenalaisarkeogiasta kiinnostuneista vapaista harrastajista ja sukeltajista. Ydinryhmä koostuu seuraavista ”sammakoista”:  Pentti Kokki, Ilari Vilmari, Matti Luoma, Ismo Marttinen ja Kari Lappalainen.  Seuraavassa käytännön kenttätyön tarinaa erään lähialueemme hylkylöydön tarkastuksesta: Saimme kalastajalta tiedon Karhusaaren pohjoispuolella sijaitsevasta mahdollisesta laivanhylystä kaikuluotainkuvan perusteella. Tämä on nykyään hyvin tyypillinen meille tuleva ensitieto kaikuluotaintekniikan kehittymisen myötä. Periaatteessa samanlaista pohjan viistokaikuluotausta myös ryhmämme käyttää hylkyetsinnöissä. Vinkistä kiitollisena odotimme hieman, että Saimaa sai tukevan jääpeitteen tarkastussukellukselle. Talvisaikaan myös kaupungin lähialueen vesi on kirkkaimmillaan, jo...

Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii – tervetuloa näyttelyyn ja ostoksille! Lappeenrannan 370-juhlavuoden kunniaksi Etelä-Karjalan museossa on avautunut näyttely, jossa tutustutaan lappeenrantalaiseen elämänmenoon 1940–50-luvun vaihteesta 1990-luvulle. Valokuvapainotteisessa näyttelyssä päästään näkemään, miten tutut kadunkulmat ovat muuttuneet ja mitä lappeenrantalaisten arkeen kuului muutama vuosikymmen sitten. Näyttelyssä on valokuvasuurennosten lisäksi esineinteriöörejä ja -vitriinejä sekä digikuvaesityksiä ja filmimateriaalia. Näyttelyn avajaisia vietettiin 18.10.2019, alla muutamia kuvia avajaistunnelmista.  Kuvat 1 ja 2: Avajaisvieraita tutkailemassa 1980-1990-lukujen kuvasuurennoksia. kuva 2.  Kuva 3:  Löytyisiköhän itsepalvelumyymälän valikoimasta tutun näköisiä tuotepaketteja? Interiöörin esineet on suurelta osin koottu Etelä-Karjalan museon kokoelmista, mukana on myös muutamia Chymos-lainoja kuten esimerkiksi kuvassa näkyvät makaro...

Lappeenrannan museoiden henkilökuntaa vieraili Viipurissa Viipurin linnassa ja Monrepos puistossa. Molemmissa paikoissa tapasimme venäläisiä kollegoita. Viipurin linnassa kuulimme linnan restauroinnista ja tutustuimme näyttelyyn. Hurjapäisimmät kiipesivät linnan torniin ihailemaan maisemia. Tornissa ei ole tällä hetkellä ollenkaan välitasanteita vaan portaat kiertävät tornit seiniä hurjan pudotuksen avautuessa keskellä, joten korkeanpaikan kammoisilta torniin kiipeäminen ei onnistu. Viipurin linnan torniin ei ole korkeanpaikan kammoisilla asiaa. Kuva Hanna Lommi Näkymä viipurin linnan tornista. Kuva Sini Saarilahti Linnalta kävelimme keskiaikaiselle kellotornille, jonka restaurointi on juuri valmistunut. Pääsimme sisälle torniin ja sen huipulle ihailemaan maisemia. Näimme myös kellokoneiston, joka on Könnin suvun valmistama.  Restauroitu keskiaikainen kellotorni. Kuva Riina Nurmio Kellotornin portaikkoa. Kuva Hanna Lommi Kellotornin kell...

Työharjoittelussa Etelä-Karjalan museossa Muutama vuosi sitten tuli hetki, jolloin mietin tulevia vuosia työelämässä ja mitä haluan niillä tehdä. Pohdinta johti täysin uuden alan opiskeluun. Opiskelin puualan artesaaniksi. Opiskelu avasi uuden ja ihmeellisen maailman ja niin nälkä kasvoi syödessä. Paluu entiseen työhön ei enää tuntunut mielekkäältä, vaan jatkoin opiskelua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa restauroinnin opinto-ohjelmassa. Uuden alan kiinnostavuus, laajuus ja mahdollisuudet veivät mukanaan. Nyt opinnot ovat loppusuoralla. Jäljellä ovat opinnäytetyö ja työharjoittelu. Harjoittelun viimeisen osan kautta olen päässyt näkemään, mitä museotyön kulisseissa tapahtuu. Museokävijänähän näkee vain jäävuoren huipun siitä työstä, mitä on tehty ennen kuin näyttely avataan. Harjoittelun myötä olen tutustunut myös mahtaviin ihmisiin Etelä-Karjalan museossa. Toiveenani oli tehdä töitä rakennustutkimuksen sekä konservoinnin ja kokoelmatyön parissa. Näiden aihepii...

Lappeenrannan taidemuseossa on tänä kesänä nähty kehutun ja arvostetun viipurilaistaiteilija Väinö Raution retrospektiivi. Taidemuseon varjossa, Vihreässä makasiinissa, on esillä toisenlainen tarina. Taiteilija Mauri Nylundin tarina alkaa samoilta Viipurin kujilta, mutta sota tekee siihen käänteen, joka ei oikene. Tunnemuseo-näyttely avattiin Vihreässä makasiinissa 4.6.2019 ja se jatkuu 4.8. asti. Tähän mennessä näyttelyn on nähnyt noin 7000 katsojaa.  Kuva Marleena Liikkanen Kiinnostavaa on, että 1920-luvulla nämä miehet ovat kohdanneet ainakin kerran. Heidät on palkittu stipendillä samanaikaisesti Viipurin piirustuskoulun kevätjuhlassa 1927. Rautio oli Nylundia vanhempi, tuolloin jo ammattilainen, mutta tuohon aikaan viipurilaiskoulu halusi palkita taiteen alalla jo menestyneitä viipurilaisia saavutuksistaan. Nylund taas oli nuori 21-vuotias taiteilijanalku, joka aloitti taideopinnot jo 15-vuotiaana oppikoululaisena ja joka oli palkittu koulun stipendillä ...

Salotupa sijaitsee Joutsenon Korvenkylässä lähellä Aholan kylää. Sen omistaa nykyisin Joutsenon kotiseutuyhdistys. Selma ja Tyyne Virkki lahjoittivat tuvan vuonna 1985 yhdistykselle. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla. Salotupa oli käytössä viimeistä kesää vuonna 1972. Salotupa Navetta  Joutsenossa on ollut salotupia monella kylällä. Museoitu salotupa kertoo entisajan karjataloudesta ja maataloustöistä. Kesäisin lehmät oli tapana viedä salolle, kauemmas päätilasta laitumelle. Salotuvilla hoidettiin ja lypsettiin lehmät sekä tehtiin piimät ja voit. Virkin salotuvalta oli päätilalle matkaa noin kuusi kilometriä. Salotupa oli alun perin savupirtti. Se käsitti aluksi vain tuvan, mutta myöhemmin siihen lisättiin niin kutsuttu pikkuhuoneiden puoli. Näiden väliin jää eteinen, jonka perällä on maitohuone. Se on rakennettu rakennuksen pohjoispuolelle kallion päälle. Maitohuoneen lattia on yhden laudan paksuinen ja tehty haapahirsistä. Näin varmistettiin huoneen pys...

KÄSITTELYSSÄ RATSUVÄKIMUSEON ESINEET Tänä kesänä täysin uudistettuna avautuvan Ratsuväkimuseon näyttelyn rakennus on käynnissä ja kokoelmien parissa työskentelevät henkilöt käyvät läpi näyttelyyn tulevaa esineistöä. Esineet huolletaan, niiden luettelointitiedot tarkistetaan, ne kuvataan ja tämän jälkeen ne ovat valmiita lähtemään säilytystiloilta näyttelyyn. Näyttelyn lisäksi valtaosaan esineistä voi tutustua myös Lappeenrannan museoiden Finna-näkymän kautta, toki itse näyttelyssä paikan päällä esineistä on esillä enemmän tietoa ja tarinoita. Tässä muutamia poimintoja läpikäydyistä esineistä, näiden perusteella voi arvailla, millaisia kokonaisuuksia näyttely pitääkään sisällään… Jykevät, rautaiset jalusimet, joiden valmistusajaksi on arveltu 1500-luvun loppu/1600-luvun alkupuoli. Ratsuväkimuseon kokoelmat. Ratsupoliisin sapeli, miehistön rakuunašaška, m/1881. Yleisesti miehistön käytössä ollut malli. Yksityiskohta sapelista. Ratsumestari Georg Didrik v...

Erasmus+ osa 5: Gdanskin ja Varsovan uudet museokeskukset   Lappeenrannan museoiden Erasmus+ matkojen viides kohdemaa oli Puola. 25.3. - 30.3.2019 toteutuneelle opintomatkalle osallistuivat vs. museotoimenjohtaja Leena Räty sekä amanuenssit Mikko Pirinen ja Miikka Kurri. Matkalla tutustuimme Gdanskiin ja Varsovaan 2000-luvulla valmistuneiden suurten museokeskusten perusnäyttelyihin ja toimintaan. Saavumme Finnairin koneella Varsovaan sunnuntai-illaksi. Kaupungin rautatieasemalta hotellille kävellessä vastaan tulee 1,7 miljoonan asukkaan kaupungin keskusta uusine pilvenpiirtäjineen ja monikaistaisine pääkatuineen. Hotellia vastapäätä sijaitsee Varsovan Kulttuuripalatsi, 1950-luvulla valmistunut moskovalaisten pilvenpiirtäjien mukaelma, jollaisia Neuvostoliiton miehittämään Itä-Eurooppaan rakennettiin ainakin Riikaan. Varsovan keskustaa.  Gdansk. Hotelliaamiaisen jälkeen suuntaamme ensimmäiseksi kahdeksi työpäiväksi Varsovan keskusasemalta junalla Gdanskiin. P...