Elävä Museo

Kerttulin blogissa ajatuksia ja kuvia Wolkoffin joulusta. Kerttuli tutustuu Wolkoffin jouluun!

Intendentti Satu Ståhlberg pohtii museoiden kansainvälistä toimintaa! Lappeenrannan museot go international Vuosi 2016 on ollut ja jatkuu Lappeenrannan museoissa aktiivisena ja kansainvälisenä. Museon henkilökunta on käynyt lukuisissa kansainvälisissä tapahtumissa esittelemässä toimintaansa ja verkostoitumassa. Istun parasta aikaa junassa läpi Tanskan, välillä Fredericia – Kööpenhamina. Olen paluumatkalla Akademie Sankelmarkista, Saksan Schleswig-Holsteinista, missä järjestettiin akateeminen kutsukonferenssi Toisen maailmansodan jälkeisen pakkomuuton muistamisesta. Evakkoutta ja sen vaikutuksia käsiteltiin muun muassa kirjallisuuden, median, suullisen perinnön ja museoiden muistin kautta. Satu Ståhlberg kertoo Akademie Sankelmarkin seminaarissa Schleswig-Holsteinissa toisen maailmansodan menetettyjen alueiden ja siirtolaisuuden muistamisesta Lappeenrannan museoissa. Kuva Philipp Seuferling. Edellisellä viikolla Lappeenrannan museoiden delegaatio, Päivi Partanen ja Reija ...

Lappeenrannan museot järjestää aika ajoin matkoja kiinnostaviin ja ajankohtaisiin kohteisiin. Museomatkalla Pietarissa ollut Tuija Nyrhi kertoo kokemuksiaan syyskuisesta matkasta. Kuvat Riina Nurmio. Museomatkalla Pietarissa Perjantaina syyskuun 2. päivänä heti aamuyhdeksän jälkeen alkoi Lappeenrannan Matkakeskuksen luo kerääntyä reippaannäköistä porukkaa aikeenaan startata Lappeenrannan museoiden matkalle Pietariin. Meitä lähtijöitä oli reilut parikymmentä, ja oppaiksemme lähtivät museoiden puolesta Satu ja Riina.  Edessämme oli bussimatka - istumista siis tiedossa moneksi tunniksi - mutta määränpäässä odotti monta mielenkiintoista museota. Matkasääkin oli mitä mainioin. Sekin tuntui nyt syyskuun alussa suosivan matkaamme, vaikka kesä oli ollut sateinen ja harmaa. Nevski Prospekt Pietariin saavuimme vähän mutkikkaan matkan jälkeen sen verran aikataulustamme myöhässä, että normaalin hotelliin majoittumisen sijasta ajoimmekin ensi töiksemme suoraan kaupungille jaloittelem...

Latvian kulttuuriperintöä ihastelemassa Osallistuin Itämeren linnojen ja museoiden yhdistyksen tapaamiseen 7.-10.9.2016. Association of the Castles and Museums around Baltic Sea -yhdistys perustettiin vuonna 1991. Yhdistyksen 26. yleiskokous ja konferenssi pidettiin Durben kartanossa Latvian Tukumsissa. Tapaamisen aikana tutustuttiin myös Rundālen palatsimuseoon, Bauskan ja Ventspilsin linnoihin sekä Kuldīgan kaupunkiin ja sen vasta-avattuun museoon. Restauroitu Rundalen palatsi ruusutarhoineen Tapaamisessa keskityttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteen kaikkia Itämeren alueen linnoja ja museoita koskevaan aiheeseen ja ensimmäiseksi teemaksi oli valikoitunut linnojen ja museoiden kokoelmat. Omassa puheenvuorossani pääsin kertomaan Lappeenrannan museoiden vuosi sitten avatusta Finna-näkymästä ja sen tuomista hyödyistä kokoelmatyössä. Linnat ja museot kokoelmineen ja niiden tuhoutuminen toisessa maailmansodassa nousivat puheenvuoroissa, keskusteluissa ja vi...

Lappeenrannan taidemuseossa avautui 7.9. kaksi slovakialaisen taiteen näyttelyä, Tasapaino - grafiikkaa, veistoksia ja maalauksia Slovakiasta sekä Kertovat viivat - piirtäminen nykytaiteessa. Kertovat viivat -näyttelyn kuraattorit kertovat Elävä museo -blogissa näyttelyn rakentumisesta ja rakentamisesta Lappeenrannan taidemuseoon. Kuvat  ©  Magazine X Ivana Šáteková, Untitled TELLING LINES in Lappeenranta We are very glad to present eight young artists from Slovakia working primarily in the media of drawing at the exhibition Telling Lines in the Lappeenranta Art Museum. As curators of this exhibition and editors of Magazine X we try to provide a current picture of what is drawing nowadays and how it is expanding its field. Jarmila Mitríková and David Demjanovič Left: Tatransky satyr, Right: Totem There is no doubt drawing plays an important role not only in visual arts, but also in the human history and culture. It surveys stories and thoughts of an ...

Prosenttitaide täytti puistot tarinoilla Uudet hauskasti kumpuilevat Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto otettiin käyttöön 17.6.2016 kauniissa säässä. Puistoja rakennettaessa Lappeenrannan kaupunki järjesti laajan asukaskyselyn, jossa selvitettiin, minkälaisen puiston kaupunkilaiset haluavat.  Yksi toive oli saada puistoon kuvataidetta. Puistoon päätettiin näin ollen hankkia prosenttiperiaatteen mukaisesti taidetta. Hankkeelle saatiin myös Taiteen edistämiskeskuksen erityisavustus. Perjantaina 17.6. veistokset odottivat paljastusta ja ihmisiä oli kertynyt paikalle oikein mukavasti. Avajaisissa pidettiin asianmukaiset avauspuheet niin kaupunginjohtajan, teknisen lautakunnan puheenjohtajan kuin kulttuurilautakunnan puheenjohtajankin toimesta. Lappeenrannan kaupungin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Olli Saarela viittasi puheessaan Unto Monosen säveltämään ja M.A. Nummisen sanoittamaan Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa -kappaleeseen. Hän toivoi, että pu...

Kuluneella viikolla museossa oli kahdeksasluokkalainen TET-harjoittelija Saimi. Hän kertoo kokemuksistaan näin: Hei kaikki lukijat! Minua pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti siitä, millaista on ollut TET-harjoittelijana täällä Lappeenrannan taidemuseossa. Aloitan siitä kun tulin tänne. Työpäiväni piti alkaa yhdeksältä, mutta pelkäsin myöhästyväni, joten olin paikalla jo ennen puolta museon pääovien edessä. Sisälle päästyäni minut esiteltiin monille ihmisille, mutta unohdin kaikkien nimet heti kättelyn jälkeen. Aloitimme päivän juomalla aamukahvit (minun tapauksessani teet). Tämän jälkeen sain kiertää museon taidenäyttelyt läpi. Iltapäivällä pääsin mukaan Kulttuuripolun kokoukseen, jonka jälkeen pääsin kotiin. Olin todella innoissani ensimmäisen työpäivän jälkeen, ja odotin seuraavaa päivää, jolloin pääsisin mukaan Wolkoffin talomuseon kierrokselle. Seuraavina päivinä olen saanut mm. tehdä mainosjulisteita museoiden yöhön, kiertää erilaisia museonäyttelyit...

Mitä tarkoittaa nykydokumentointi? Projektitutkija Jani Loijas kertoo! Nykyisyyttä tallentamassa     Työskentelin huhtikuun ajan Lappeenrannan museoiden nykydokumentointiprojektissa, jonka keskeisenä teemana on rajaliikenne Nuijamaantiellä ja Lappeenrannan läpäisevällä Valtatie 6:lla. Mutta mitä nykydokumentoinnilla oikein tarkoitetaan? Kuvailisin sitä menetelmäksi (tai useiden menetelmien joukoksi), jolla kerätään ja tallennetaan tietoa ja kokemuksia nykypäivän elämästä, ilmiöistä ja tapahtumista. Nykyisyyttä on tallennettu kautta aikain, mutta museoiden ja yliopistojen käyttämänä tutkimustapana nykydokumentointi sai alkunsa 1900-luvun loppupuolella, kun ymmärrettiin, että tämän hetken ilmiöiden tallentaminen on tärkeää yhteiskunnan muutoksen yhä kiihtyessä. Tällä vuosituhannella nykydokumentointi on vakiintunut osaksi museoiden tehtäväkenttää ja sen merkitys on jatkuvasti kasvanut. Rajaliikennettä kulkee runsaasti Etelä-Karjalan kautta, ja tällä seudulla sii...

Lappeenrannan museot suunnittelee uutta tuotetta, Muistopajaa, jossa käydään omaa elämää läpi NLP-harjoitusten ja muistorasian tekemisen kautta. Pajan pilottiin osallistuva Mervi Kokki kertoo: Oli maanantai-iltapäivä. Aurinko paistoi, tunsin vienon nurmikon tuoksun, ensimmäisen tälle keväälle. Olin matkalla muistorasiatyöpajan tapaamiseen Lappeenrannan Wolfkoffin talomuseoon. Olin useasti halunnut vierailla tässä museossa ja vihdoin sinne pääsisin. Tämä olisi neljäs kerta, kun  muistopajalaiset tapaisivat. Tähän mennessä olimme vierailleet jo Lappeenrannan taidemuseolla ja  Etelä-karjalan museolla.  Astuimme kaupunkimiljööstä puutalojen sisäpihalle ja huokailin jo mielessäni, mukulakiviä, puutalojen seinät, kauniit ikkunat. Avasimme talomuseon oven ja astuimme eteisen kautta talon sydämeen, sen keittiöön. Katsoin kaikkea suurin silmin ja sydän laulaen. Aah, ihan kuin mummolan keittiö juuri tältä silloin tuntui…Juuri tuollainen kattila! Kuulin miten mummoni ...

                                          Museon henkilökunta rentoutuu Anni Rapinojan installaation alla Lappeenrannan taidemuseossa. Kuva: Lappeenrannan museot, Päivi Partanen                                          Museokollega oli somekoulutuksessa ja oppi että nykyisellään ihminen jaksaa keskittyä kuuden sekunnin ajan. Toinen koulun penkillä istunut älysi ihmetellä pitäisikö meidän jo huolestua tästä tilanteesta. No ehkäpä, mutta se ei ollut kurssin aihe, vaan se kuinka saadaan keskittymiskyvyttömät multitaskaajat ja monikärkiohjukset huomaamaan juuri se meidän lähettämä viesti. Samaan aikaan some heimoutuu ja digitaalinen kehitys luo kuiluja tiedon tuo...